Kasvinsuojelulehti https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/ <p>Kasvinsuojelulehti on Kasvinsuojeluseura ry:n julkaisema jäsen- ja tiedotuslehti. Kasvinsuojelulehdessä julkaistaan ajankohtaisia kasvinsuojeluaiheisia kirjoituksia, uusimpia tutkimustuloksia, kokousesitelmien lyhennelmiä, alan uutisia, mielipiteitä, ehdotuksia yms..</p> Kasvinsuojeluseura ry. fi-FI Kasvinsuojelulehti LukeKaskas auttaa tuhoojien havainnoinnissa https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/article/view/107713 <p>Tuottaako tuholaisten havainnointi pellolla päänvaivaa? Nyt siihen on saatavissa apua. Hae LukeKaskas-sovellus puhelimesi tai tablettisi selaimeen, tunnista tuholainen sovelluksen kuvien avulla ja tallenna havainto kartalle heti pellolla ollessasi. Voit myös tallentaa itse ottamasi kuvan tuhoojasta tai vioituksesta.</p> Anne Nissinen Marja Jalli Copyright (c) 2021 Kasvinsuojelulehti 2021-04-18 2021-04-18 54 2 4 6 Jaustra-hanke kehittää jauhiaistorjuntaa kokonaisvaltaisesti ÖSP:n ja Luken yhteistyönä https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/article/view/107714 <p>Ympärivuotinen tekovalotusta hyödyntävä kasvihuonevihannesten tuotanto Suomessa on nostanut kurkun ja tomaatin sadot maailman huipulle, mutta mahdollistaa samalla myös kasvintuhoojien jatkuvan lisääntymisen. Ansarijauhiaisten torjunta voi maksaa pahimmillaan 30-40 000 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Kemiallisten torjunta-aineita jauhiaismäärien nopeaan alentamiseen ei ole enää käytettävissä kuin yksi tai kaksi, joten jauhiaistorjunnan kokonaisvaltainen tehostaminen muilla keinoilla on tarpeen.</p> Irene Vänninen Copyright (c) 2021 Kasvinsuojelulehti 2021-04-18 2021-04-18 54 2 7 10 Otsoni, kasvit ja kasvintuhoojat https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/article/view/107207 <p>Kasvien pinnoilla olevat sieni-itiöt niin taudinaiheuttajat kuin tauteja aiheuttamattomat homesienet ovat hävitettävissä otsonisuihkutuksella, jos ne imevät itseensä vettä tai itiön pinta on altis hapettumiselle. Härmätautien kuromat ovat hyvin herkkiä otsonivedellä, mutta kasvien pinnalla loisena kasvava rihmasto kestää hyvin otsonia. Tästä syystä otsonilla voidaan vähentää vain härmätautien infektiota kasviin. Maan ja kasteluveden mukana leviävät sienet, esimerkkeinä <em>Pythium</em> spp. ja <em>Fusarium</em> spp., ovat herkkiä otsonivedelle kaikissa kehitysvaiheissa.&nbsp; Tuholaisista voidaan varmuudella hävittää vihannespunkki ja mahdollisesti ripsiäinen. Edellisten laboratorio- ja kasvihuonetutkimusten perusteella on jo käytäntöön valmiita sovelluksia kasvihuoneissa viljelypöytien, kasvatusrännien, kastelujärjestelmien ja ylivuotovesien putkistojen puhdistus. Uusia käytännön sovelluksia tulevat olemaan härmän, harmaahomeen, kurkun mustapistemädän ja tomaatin varsilahon itiöiden hävitys viljelyn aikana kasvien pinnoilta. Vihannespunkin torjunta voidaan tehdä suihkuttamalla 3-5 päivän kuurina. Myöhemmin punkki pysyy hallinnassa automaattisesti, kun kasvustoille kehitetään pysyvät suihkutustekniikat esimerkiksi härmän torjuntaan. Kasvin maanpäälliset osat ovat otsonivedelle täysin kestäviä. Kasvin juurien juurikarvat ovat herkkiä otsonille vesiviljelyssä. Mutta kasvualustan sisässä juuret ovat aina suojassa, koska turve ja kivivilla hajottaa otsonin välittömästi hapeksi. Tästä syystä kasteluputkien desinfiointi viljelyn aikana on täysin turvallista. Otsonivedestä ei vapaudu ilmaan otsonia, koska normaalipaineisessa vedessä ei ole enää kaasun mikrokuplia. Tästä syystä otsoniveden käyttö on täysin turvallista niin käyttäjille perusdesinfioinnissa kuin elävien kasvien käsittelyissä. Hajoamistuotehan on aina eliöstölle tarpeellinen happimolekyyli.</p> Risto Tahvonen Copyright (c) 2021 Kasvinsuojelulehti 2021-04-18 2021-04-18 54 2 11 17 Pythium-testi vedestä ja kasvualustasta https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/article/view/107270 <p>Luonnonvarakeskus (LUKE) on kehittänyt <em>Pythium</em>-testin, jolla kasteluvedessä tai kasvualustassa piilotteleva sieni iskeytyy taimettuvaan kurkkuun voimakkaan stimulantin siivittämänä. Viljelijä tarvitsee testiin tekemiseen vakuumipussiin pakatun testimateriaalin, avomaakurkun siemeniä ja kuusi ruukkua. Testitulos on valmis alustavasti jo 3 päivän kuluttua taimettumisesta.</p> Risto Tahvonen Sanna Finni Copyright (c) 2021 Kasvinsuojelulehti 2021-04-18 2021-04-18 54 2 18 19 Kasvinterveyden valvonta uudistui EU:n kasvinterveysasetuksen myötä https://kasvinsuojelulehti.journal.fi/article/view/107715 <p>Kasvinterveyden valvonnassa tapahtui suuri mullistus vuoden 2019 lopussa, kun EU:n kasvinterveysasetusta 2016/2031 alettiin noudattaa. Tämä asetus alemman asteisine säädöksineen on sellaisenaan voimassa jokaisessa EU-maassa. Kansallisessa kasvinterveyslaissa 1110/2019 säädetään vain Suomessa toimivista viranomaisista ja seuraamuksista. Valvonnassa noudatetaan myös EU:n valvonta-asetusta 2017/625, joka säätelee esimerkiksi monia viranomaisten toimintaan ja EU:n ulkopuolelta tapahtuvaan maahantuontiin liittyviä asioita.<br>Uudistuksen taustalla on tarve päivittää kasvinterveyslainsäädäntö nykypäivään, jossa kasvintuhoojat leviävät uusille alueille nopeasti kansainvälisen kaupan ja turismin välityksellä. On tarve suojella aiempaa tehokkaammin elinkeinojen toimintaedellytyksiä, tulevaisuuden ruoantuotantoa ja ympäristöä kasvintuhoojien aiheuttamilta vahingoilta.<br>Keskeistä uudessa lainsäädännössä on toimijan vastuun korostuminen karanteeni- ja laatutuhoojien leviämisen estämisessä. Myös kasvipassin käytössä sekä EU:n ulkopuolisen maahantuonnin menettelyissä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi toimintaan. Esimerkiksi Traces-ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto on tuonut maahantuojille uusia velvoitteita, ja kasvinterveystodistus vaaditaan nyt kasvien lisäksi kaikilta kylvösiemeniltä ja tuoreilta kasvituotteilta. Monet puuvartiset kasvit on arvioitu niin sanotuiksi korkean riskin kasveiksi, joiden maahantuonti EU:n ulkopuolelta on kielletty ainakin toistaiseksi.</p> Paula Lilja Toni Valo Copyright (c) 2021 Kasvinsuojelulehti 2021-04-18 2021-04-18 54 2 20 24